Konservatiivien kapinalliset kansanedustajat painostavat hallitusta kansanmurhalausekkeesta

Hallitus joutuu vastakkain kapinan kanssa kauppalakiesityksestä ja opposition ehdotuksista, joiden mukaan brittiläisille tuomioistuimille annettaisiin oikeus määrätä siitä, syyllistyykö jokin maa kansanmurhaan.

Kapinalliset konservatiivikansanedustajat haluavat sallia parlamentin keskustella kauppasopimusten lopettamisesta kansanmurhasta vastuussa olevien maiden kanssa.

Hallitus sanoo, että tuomioistuinten ei pitäisi määrätä kauppapolitiikasta.

Joidenkin kansanedustajien mielestä ehdotus olisi kuitenkin hyvä keino ottaa kohteeksi Kiina ja sen uiguuriväestön kohtelu.

Tiistaina Yhdysvaltain huippudiplomaatti Mike Pompeo sanoi viimeisenä päivänään tehtävässään, että Yhdysvallat oli todennut Kiinan harjoittaman muslimiryhmän ja muiden vähemmistöjen vainon Xinjiangin maakunnassa olevan kansanmurhaa ja rikoksia ihmiskuntaa vastaan kansainvälisen oikeuden mukaan.

Yhdistynyt kuningaskunta on toistuvasti tuominnut Kiinan viranomaisten toimet, mutta pidättäytynyt kuvaamasta niitä kansanmurhaksi – sanomalla, että vain kansainvälisten tuomioistuinten tulisi määrittää tämä.

• Uiguurimalli lähettää harvinaisen videon kiinalaisesta pidätyksestä
• Kieltäytyykö Britannia kauppasopimuksista ihmisoikeuksien takia?

Ministerit väittävät myös, että kauppasopimukset ovat hallitusten, ei tuomioistuinten, päätettävissä olevia asioita.

Kansanedustajien muutosehdotus kauppalakiin on vesitetty versio ylähuoneen aiemmasta ehdotuksesta, joka pakottaisi hallituksen vetäytymään kaikista vapaakauppasopimuksista minkä tahansa maan kanssa, jonka Englannin ja Walesin korkein oikeus on todennut syylliseksi kansanmurhaan.

Uuden ehdotuksen on allekirjoittanut 10 konservatiivikansanedustajaa, joista yksi kuvasi heidän muutosehdotustaan ”siistimmäksi” kuin Lordsin versiota ja sen tarkoituksena on saada enemmän kannatusta.

Puhuessaan alahuoneessa Sir Edward Leigh kysyi: ”Voimmeko mitenkään tunnustaa, että kansanmurha tapahtuu kauppasopimusta koskevassa keskustelussa?”

Vastauksessaan ulkomaankauppaministeri Greg Hands sanoi, että ministerit ovat valmiita käymään lisäkeskusteluja, mutta eivät nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Hän kertoi kansanedustajille, että hallitus on ”vastuussa parlamentille, ei tuomioistuimille” ja että Lordien versio olisi johtanut sen toimivallan ”kohtuuttomaan heikentymiseen”.

Hän lisäsi, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole ”mitään suunnitelmia” neuvotella kahdenvälisestä kauppasopimuksesta Kiinan kanssa, koska se on huolissaan Kiinan ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti islamilaisen uiguuriyhteisön vainosta.

”Eettiset huolenaiheet”

Nusrat Ghani kehotti ministereitä harkitsemaan ”kompromissiehdotusta”, jossa hänen mukaansa tunnustetaan ”vallanjako” toimeenpanovallan, parlamentin ja tuomioistuinten välillä.

Konservatiivipuolueen entinen ministeri sanoi, että Yhdistyneen kuningaskunnan ei pitäisi ”koskaan antaa taloudellisten huolenaiheiden voittaa eettisiä huolenaiheita käymällä kauppaa kansanmurhaa tekevien valtioiden kanssa”.

”Miksi haluaisimme käyttää uutta vapauttaan kaupankäyntiin sellaisten valtioiden kanssa, jotka syyllistyvät kansanmurhiin ja hyötyvät niistä?”. Britannia on parempi kuin se.”

Politics Live -ohjelmalle puhunut entinen tohtorijohtaja Iain Duncan Smith sanoi, että kansainvälisten tuomioistuinten on tällä hetkellä ”mahdotonta” päättää, onko kyseessä kansanmurha, koska muut maat voivat estää kuulemiset YK:ssa.

Hänen mukaansa on siksi tärkeää, että brittiläiset tuomioistuimet voivat antaa tuomion.

Kansanedustaja vakuutti, ettei hän ole ”Kiinan-vastainen”, mutta sanoi, että Kiinan hallituksen on oltava ”järkevä ja käyttäydyttävä hyväksyttävällä tavalla”, jos se haluaa olla osa globaaleja kauppajärjestöjä.

Varjo-ulkomaankauppaministeri Emily Thornberry sanoi, että työväenpuolue tukee uutta muutosehdotusta väittäen, että hallitus ”ei harkitse ihmisoikeusrikkomuksia tarpeeksi ennen kauppasopimusten allekirjoittamista”.

Tämä on mielenkiintoinen tarina sinänsä, koska siihen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, mutta se on myös siisti metafora Brexitille.

Hallitus on ottanut kauppapolitiikan hallinnan takaisin EU:lta, mutta joutuu jo nyt jakamaan sen ylähuoneen, konservatiivien kansanedustajien ja mahdollisesti korkeimman oikeuden kanssa.

Hallitus joutui kauppalakiehdotuksen käsittelyn aikana myös vahvistamaan kauppa- ja maatalouskomission – riippumattoman asiantuntijaelimen – valtuuksia vastauksena maanviljelijöiden lobbaukseen, jotka olivat huolissaan elintarvikestandardien vesittymisestä.

Pian kauppakiistoja muiden maiden kanssa valvoo osittain uusi Trade Remedies Authority, toinen organisaatio, joka raportoi ministereille mutta on heistä riippumaton.

Ja tietysti kaiken on joka tapauksessa oltava Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaista.

Hallitus valvoo kauppaa. Se ei vain ole täydellistä.